Yhden astian ruoka

Tarjoiluehdotus: Kokonainen, voilla ja ras el hanout -mausteseoksella maustettu kukkakaali ja tahini-jogurttikastike

Tässä tulee yksi henkilökohtaisista arkiruoka suosikeistani joka valmistuu yhden pannun taktiikalla!

Annos näyttää hyvin vaatimattomalta mutta on makuja täynnä ja vaivaa ei tarvitse paljoa nähdä. Tylsä broileri muuttuu täyteläiseksi herkuksi uunissa. Reisipaloja ei tarvitse edes paistaa erikseen pannulla, koska nahka rapeutuu uunissa itsestään ja sulaessa rasvaa maustaa arkiset pavut ihaniksi. 

Tarjoile herkku sellaisenaan tai kasvislisukkeen kanssa. Simppeli vihersalaatti toimii vallan mainiosti tai kokeile vaikka kokonaista kukkakaalia. 

*Purkkipavut ovat käteviä kiireessä, mutta suosittelen liottamaan ja keittämään ison satsin kuivatuista pavuista. Keitetyt pavut säilyvät pakkasessa todella hyvin. Sieltä niitä on kätevä ottaa käyttöön vaikka tähän ateriaan tai lisätä salaatteihin. Pavut sulavat hetkessä kylmän veden alla. 

Bon up!

Gluteenittomat hirssi-kauraletut

Rakastan lettuja ja pannukakkua. Välillä niihin iskee kunnon himo ja niitä on vaan pakko saada.

Kyseinen himo iski taas nähtyäni ravintola Grönin letun Instagramin puolella joten pakkohan niitä oli saada. Kaikkia aineksia löytyi, paitsi vehnäjauhoja. Kauppaan ei huvittanut lähteä, joten otin riskin ja kokeilin kaapeista löytyvillä aineksilla jospa niistä saisi jotain aikaiseksi. Tattarista tehdyt letut ovat aina onnistuneet joten arvelin, että hirssistä ja kaurasta saisi myös aikaan hyviä lettuja. Ja voi kuinka niistä tulikin maukkaita - ihanan rapsakoita, melkein parempia kuin perinteisistä vehnäjauhoista tehdyt. Letuissa oli enemmän makua ja tekstuuria tosin ne kannattaa nauttia melkein heti paistamisen jälkeen, muuten koostumuksesta tulee hieman kumimainen.

Letut kruunasi hapankerman jämä, mansikat, itsetehty sitruunaverbenasiirappi ja kamomillankukat. Ahh, mikä kombo.

Kolkyt ja perinteinen mansikkakakku

Point Reyes -metsässä lounastauolla. Bambiperhe tuli hetki kuvan ottamiseen jälkeen katsastamaan tilanteen.

Törmäsin vanhoja postauksia selatessani 25-vuotissyntymäpäivääni. Olin näköjään luetellut asioita, mitä on tapahtunut viiden vuoden aikana. Minusta on hyvä välillä pysähtyä ja muistuttaa itseään saavutuksista ja elämän hienoista ja ei niin hienoista hetkistä. Oli hauska lukea mitä kaikkea 5-10 (!!) vuotta sitten oli tapahtunut. Huh, aika rientää.

Inspiroiduin postauksesta sen verran, että halusin dokumentoida jälleen viiden vuoden tapahtumat. En tykkää paljastaa asioita yksityiselämästäni blogin puolella, mutta viiden vuoden välein se kait on ihan ok :).

Mutta, mutta. Ruokablogia yritän tässä kuitenkin ylläpitää, joten jos elämänpohdinnat eivät kiinnosta, niin hyppää suoraan makeaan reseptiin joka löytyy alta!

Porsaan sisäfileetä ja maukasta porkkanapyrettä

Nyt olisi tarjolla maukas resepti viikonlopun herkkuhetkiin!

Harvemmin ostan possun sisäfilettä tai mitään muutakaan filettä, mutta joskus tämä (hieman tylsä) lihanpala maistuu. Juju pilee siinä, että uskaltaa jättää lihan roseeksi, eli noin 62 asteiseksi. Juuri tässä annoksessa possu kuorrutetaan dukkah-tyyppisellä mausteseoksella. Annoksen kruunaa todella maukas ja silkkinen porkkanapyre, herkullista viikunakastiketta unohtamatta!

Kivaa viikonloppua!

Uunissa paistettu brie-juusto ja viinirypälehilloke

Viime viikonlopun Ilta-Sanomissa oli meikäläisen pikkujouluherkkuja tarjolla. Yksi resepteistä oli tämä uunijuusto viinirypälehillokkeen kera, jonka valmistin ja kuvasin lämpimänä ja aurinkoisena loppukesän päivänä. Tuoksut ja näyttävä juusto vei ajatukset jo silloin pikkujouluun, onneksi pikkujoulukausi onkin jo pyörähtänyt kunnolla käyntiin!

Viinirypälehilloketta varten kannattaa metsästää oikein tummia viinirypäleitä, kuten kuvassa. Muuten mausta ei tule tarpeeksi syvä jos käytät ns. normaaleja rypäleitä. Uunibrie valmistuu hetkessä, voit myös tarjoilla juuston sellaisenaan ilman uunissa käyttämistä hillokkeen ja pähkinöiden kera. Ota siinä tapauksessa juusto ajoissa huoneenlämpöön (n.30 minuuttia ennen tarjoamista).

Herkullista viikonloppua kaikille.

Paras uunilohi Lähi-idän maustein

Tämä on pari vuotta vanha resepti, joka löytyy ruotsiksi blogini uumenista. Vein Ilta-Sanomien lukijat makumatkalle Lähi-itään pari viikkoa sitten, ja halusin jakaa tämän luottoreseptini heidän kanssaan. Nyt haluan myös tuoda sen uudestaan esille blogin lukijoille, olkaa hyvät!

Tämän lohen salaisuus on makusuola ja matalassa lämmössä kypsentäminen. Monet myös kypsentävät lohen aivan kuivaksi, eikä siinä mitään, jos tykkää. Mutta itse pidän punertavasta lohesta, joka lohkeilee kauniisti. Tälläisen lohen saavutat jättämällä sen 42-44 asteiseksi. Lohen kruunaa yrttinen pähkinäsekoitus, granaatinomenansiemenet ja tahinijogurtti.

Uunilohi on oivaa tarjottavaa vaikka isänäpäivänä! Lisukkeeksi voi keittää kvinoaa tai vaikka paahtaa uunissa herkkuani, eli myskikurpitsaa.

Thaimaalaiset kana-salaattikääröt

Vielä löytyy kotimaista pensaspapua kaupanhyllyiltä, suosittelen kokeilemaan näitä herkullisia salaattikääröjä!

Nämä herkut ovat hauskaa iltanaposteltavaa isommallekin porukalle. Laita täyte, salaatinlehdet, chili ja korianteri erillisiin kippoihin pöydälle, niin kaikki saavat koota oman annoksensa.

Reseptin kehitin L'Uomu Nokka- luomubroilerin nettivisuille. Tämä postaus ei ole maksettu sisältöyhteistyö.

Kantarellipiirakka

Pari viikkoa sitten hehkutin maailman parasta kantarellirisottoa, joka saavutti suuren suosin! Mahtavaa, että niin moni on sitä jo kokeillut ja havainnut hyväksi. Elikkäs, laitetaan nyt heti perään toista klassikkoa, eli kantarellipiirakkaa. Tämän on hyvin, hyvin hyvä piirakka, maailman parhaasta en tiedä, koska en ole mikään megasuuri piirakka fani.

Piirakan tein jälleen ranskalaisen galettemaisesti, eli ilman vuokaa. Vuorasin pohjan ohuelti siivutetulla, keitetyllä perunalla ettei täytteet lähde ihan täysin valumaan piirakasta. Hieman piirakka päästää nestettä läpi, mutta katastrofista ei ole kyse. Karamellisoitu sipuli ja gruyérejuustoa antavat kivaa särmää!

Resepti ilmestyi pari viikkoa sitten Ilta-Sanomissa ja se löytyy myös Ruokalan-sivuilta. 

Maailman paras kantarellirisotto

Nyt kun maailman paras parsarisotto on kuopattu tältä kaudelta, on aika siirtyä toiseen maailman parhaaseen, eli kantarellirisottoon. 

Tämä risotto valmistetaan samalla periaatteella kuin parsarisotto, eli ensin valmistetaan pyre. Pyre tuo risoton ihan uudelle tasolle voimistaen itse raaka-aineen makua. Lisäksi paistetaan kaveriksi pieni erä sieniä rapeaksi voissa. Avot!

Kantarellipyreen ohje löytyy myös keittokirjastani Auringon Maku ja se on esiintynyt aikaisemminkin blogissa, nimittäin pastan kaverina. Hieman olen mittasuhteita muuttanut viime kerrasta. Resepti löytyy myös viikonlopun Ilta-Sanomista, vielä ehdit ostaa! Lehdessä on myös ihanan sienikeiton ja piirakan ohjeet.

Vadelma-raparperigalette

Galette on kuumaa kamaa! Tuntuu, että se on tällä hetkellä (ja ollut jo jonkin aikaa) kaikkien huulilla, tai ainakin Jennin, Suvin, Hannan ja Nannan ;). 

Ellet sattunut bongaamaan juhannusreseptejäni viime viikonlopun Ilta-Sanomista, niin tässä tulee yksi lehdessä esiintynyt resepti, nimittäin ihana vadelma-raparperigalette eli suomalaisittain piirakka. Galettea on tullut valmistettua viime vuoden aikana aika monta kertaa. Välillä galette saa ylleen makean täytteen, välillä taas suolaisen. Samaa taikinapohjaa voi hyödyntää molemmissa, jätä kuitenkin suolaisessa piirakassa sokeri pois. Kokeile täytteeksi vaikka Hannan herkullisen näköistä sienitäytettä.

Tämä rustiikkinen piirakka on todella helppo valmistaa ja paras juttu tässä onkin tuo rustiikkisuus. Taikinaa ei tarvitse yrittää änkeä kauniisti vuokaan vaan riittää, että sen kaulitsee, täyttää ja rypyttää. Ja mitä ryppyisempi ja epätasaisempi sen parempi. Pienen twistin piirakalle antaa makusiirappi, jota valellaan paiston aikana ja sen jälkeen, jotta piirakka saa ylleen hienon kiillon ja mielenkiintoisen maun.

Tv-ohjelmaani seuranneet ehkä näkivät yhden muunnoksen tästä kyseisestä piirakasta. Ohjelmassa teen galetten pelkkään vadelmaan ja makusiirapin makumaailma on hieman eri. Pohja valmistuu vehnäjauhoista. Alla olevassa ohjeessa maustan siirapin vaniljalla ja inkiväärillä, ohjelmassa siirappi taas maustetaan rosmariinilla ja sitruunalla. Kuten huomaat niin mauilla voi leikkiä oman mielen mukaan. Syksyllä täytteeksi sopii ihanasti omppu ja päärynä, siirappiin voi tällöin ujuttaa vaikka kanelia ja inkivääriä.

Piirakan kanssa maistuu ihanasti vuohenjuustolla maustettu ranskankermaa. Kurkkaa täältä resepti kastikkeeseen ja videopätkä taikinan valmistukseen. 

Keskiviikkona on tiedossa lisää juhannukseen liittyviä reseptejä, silmät tarkkana! Ensi viikolla taas on luvassa kirja-arvostelu Top Chef-voittajan ja kaimani Kiran uusimmasta (todella kauniista!) keittokirjasta. Kannattaa kuitenkin silmäillä somea, siellä nimittäin saattaa vilahtaa kommenttia reseptistä jo tällä viikolla.

Lohileivät Lähi-idän tapaan - Laxsmörgåsar med en touch av Mellanöstern

Viime hetken lisäys vappumenuun tulee tässä! Perinteiset lohileivät saavat twistin Lähi-idän mauista. Nämä leivät ovat mainiota brunssitarjottavaa, ne saa myös kätevästi mukaan piknikille. 

Leipien päälle tulevan Labneh-juuston tekeytymisessä menee tovi. Joudut laittamaan juuston siltä istumalta tekeytymään, mikäli haluat tarjoilla juustoa huomenna illalla. Tämän takia suosittelen korvaamaan labhnen tällä kertaa tuorejuuston ja kreikkalaisen jogurtin seoksella, mikäli inspiraatio iski näiden leipien tekoon!

Traditionella laxsmörgåsar får en touch av Mellanöstern i form av labneh-ost och za'atar-krydda.

Cibattat kurpitsa-sipulitahnalla - Ciabattan med pumpakräm

Instagram-tiliäni seuraavat ehkä muistavat nämä leipäset, jotka tekivät ensi esiintymisensä joulun tienoilla. Nämä todella herkulliset leivät päätyivät Anna-lehteen, joka ilmestyi noin kuukausi sitten.

Herkullisen tahnan salaisuus piilee karamellisoidussa sipulissa, joka antaa syvän ja ihanan pähkinäisen maun. Leivät viimeistellään granaatinomenansiemenillä ja raastetulla parmesaanilla. Beluga linssit eksyivät myös reseptiin lehden myötä, koska teemana oli ruokaisat leivät. Mutta ne voi hyvin jättää pois, mikäli siltä tuntuu. Itse tahna ja muut lisukkeet ovat kuitenkin THE juttu. 

Nämä leivät ovat mainiota vappu-tarjottavaa, vielä kun kurpitsaa ja granaattiomenaa löytyy kaupoista (vaikka kausi onkin ollut jo jonkin aikaa ohi). 

Tahna maistuu parhaimmalta oikein ohuen ja rapsakan leivänviipaleen päältä. Vaikka vappupäivänä voi hyvin maistua hieman isompi leipänen (kuten kuvissa).  

Hauskaa vappua kaikille!  

...och samma på svenska! Glada vappen gott folk! 

Maa-artisokkaa ja savustettua kardemummaa - Jordärtskocka och rökt kardemumma

En enää kokkaile yhtä paljoa kuin ennen, tai periaatteessa kokkailen enemmän kuin ennen, miten sen nyt ottaa. Tämä johtuu työstäni, missä testailen muiden luomia reseptejä ja valokuvaan niitä. Jääkaappi paisuu ruokaa jota riittää pitkälle viikonloppuun. Pidän työstäni, mutta kurja puoli on se, että omia reseptejä ei tule enää kehitettyä kovinkaan paljon ja viikonloppu ruokamme koostuu lähinnä jämistä. Useasti vienkin ruokaa sitä tarvitseville, San Franciscossa kun kodittomia on aivan liikaa. 

Mutta pari viikonloppua sitten päätin kuitenkin heittäytyä luovaksi ja testailla omia reseptejä. Teki mieli jälkkäriä ja halusin hyödyntää jääkaapissa olevia maa-artisokkia sekä pakkasessa vaikka kuinka kauan lojuneita hasselpähkinöitä. Niistä syntyikin yksi parhaimpia jälkkäreitä, mitä kotikeittiössä on tullut tehtyä. Annos on hienostunut eikä liian makea. Suosittelen kokeilemaan!

Maa-artisokat päätyivät antamaan makua maitoon, mihin eksyi myös savustettua kardemummaa. Hasselpähkinäpraliini toi rapeutta, päärynä kauneutta ja raikkautta. Viimestelin annoksen vielä ruskistetulla vuohenmaitovoilla. Nam! Ainoa mikä annoksesta puuttui, oli jonkin sortin ihana jäätelö. Seuraavaksi voisin kokeilla jättää savustetun kardemumman maidosta pois ja maustaa sillä sen kaipaamani jäden. Tuosta savustetusta kardemummasta vielä sen verran, että se on aika stydiä tavaraa, joten valitse pienin mahdollinen. Oletan, että savustettua kardemummaa löytyy Suomesta etnisistä ruokakaupoista.

Kakun alkuperäinen resepti on napattu Ilta-Sanomien sivuilta, se on Tomi Björckin kädenjälkeä. Kakku oli mielestäni liian tiivis, joten jättäisin seuraavalla kerralla yhden kananmunan pois.

Kände mig kreativ en helg och slängde ihop kanske den bästa efterrätten ever. Det enda som saknades var en boll god hemlagad glass.

Rapsakat blinit - Krispiga blinier

Tietyillä ruoilla on oma aikansa ja kautensa. Yksi esimerkki ovat blinit. En voisi kuvitellakaan syöväni blinejä kesällä, saatika keväällä tai syksyllä. Blinit ovat mielestäni ehdotonta talviruoka ja ihan parasta sellaista. 

Oltiin joulupirskeissä ja ystäväpariskunta oli ottanut tehtäväkseen tehdä blinejä. Tuli mieleen, etten ollut itse tehnyt blinejä aikoihin. Viime sunnuntaina ryhdyin kuitenkin tuumasta toimeen ja pistin aamusta blinitaikinan tekeytymään.

Reseptin nappasin Olivian sivuilta, vähensin kuitenkin hieman maidon määrää ja lisäsin suolaa. Blineistä tuli ihanan rapsakoita ja kuohkeita. Ainoa asia, mikä jäi hieman ihmetyttämään, oli niiden tumma väri. Täällä näköjään tattarijauhot ovat paljon tummempia kuin Suomessa, en tiedä mistä johtuu. Oli miten oli, oikein onnistuneita blinejä tuli väristä huolimatta.

Suosikkini lisäkkeiden suhteen ovat ehdottomasti muikunmäti ja sienisalaatti. Kumpaakaan ei täältä saa, joten tyydyin torilta ostettuun kylmäsavuloheen, joka oli villinä Alaskassa uinutta, ihanaa sekin. Kalasta tein makoisan tahnan, jonka resepti on hieman muokattu versio omasta keittokirjastani löytyvästä savusilakkatahnasta. Kalatahnan lisäksi tuli tehtyä marinoitua juuriselleriä Juuri Nyt-keittokirjasta, josta tein salaatin omenasta ja suolakurkusta. Minusta sellerin marinoinnilla ei tässä annoksessa ollut suurta merkitystä, siksi en nyt julkaise reseptiä. Minusta pelkkä pannulla käyttäminen riittää. Täytyy kokeilla marinoitua selleriä uudestaan keittokirjassa löytyvän juurisellerikreemin kanssa. Voin kuvitella, että ne kaksi täydentävät toisiaan loistavasti! Juuri Nyt-keittokirjaa voin muuten oikein lämpimästi suositella. Oivaltava, suomalaisia ruokaperinteitä kunnioittava loistava keittokirja.

Blinier hör till vintern! Beslöt att ha en blinimiddag i söndags. Tillsammans med blinierna lagade jag en röra på kallrökt lax och rotsellerisallad. Så gott! Receptet på blinierna tog jag härifrån. Plättarna blev härligt krispiga och fluffiga. 

21. Ankankoivet confit - Anklår confit

Ankankoivet ovat suurta herkkuani, varsinkin confit, eli omassa rasvassa hitaasti kypsennetyt. Tämä tekniikka ottaa aikaa, mutta on sen arvoista. Työn määrä ei onneksi ole suuri, ne viettävät suurimman osan ajasta jääkaapissa ja uunissa.

Suolasin koipia yön yli, suolan joukkoon laitoin myös mausteita, se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Seuraavana aamuna iskin ne ankanrasvaan (mihin oli pakko sekoittaa hieman rypälesiemenöljyä, kun ankanrasvaa oli niin niukasti), valkosipuliin ja timjamiin. Uunissa ne sai köllötellä sitten koko päivän, kun puuhastelin muuta. Minulla oli ne uunissa 10 tuntia, ja aika täydellistä tuli. Tämän jälkeen voit joko jättää ne rasvaan jäähtymään ja siirtää säilöön jääkaappiin jossa ne säilyvät kuukausia (mikäli ne ovat ankanrasvassa, öljyssä ne eivät säily yhtä kauan, kait). Voit myös tarjoilla ne heti, muista kuitenkin käyttää ne pannun tai uunin kautta, jotta nahasta tulee ihanan rapea!

Inspiraation lisukkeisiin sain itseltäni (höhöö). Rakastan haudutettua kaalia ja se sopiikin ankan kanssa todella hyvin, selleripyree toi pehmeyttä, kokeilin tällä kertaa Sinnen tyyliä valmistaa pyree, ihanaa tuli! Vähensin vaan hieman rasvan ja nesteen määrää, koska halusin pursottaa sitä hienosti (kröhöm, pakastepussilla ei tule kovinkaan hienoa jälkeä). Jotain potkua ja hapokkuutta annos kuitenkin kaipasi. Bongasin Food & Wine-sivuilta ohjeen pikkelöityihin rusinoihin, ne olivat törkeän hyviä ja sopivat sekä ankan ja kaalin kanssa täydellisesti!

Kastiketta en jaksanut (!!) tehdä, annos pärjäsi hyvin ilmankin, mutta hyvä kastike nyt aina sopii joukkoon. Joten voit sellaisen halutessasi tehdä.

En av mina storfavoriter är anklår confit. Det tar en tid att laga men arbetsmängden är inte stor.

Om du lagar dem i ankfett håller de i kylen i månader, vilket är behändigt. Sen är det bara att lägga dem i ugnen tills skinnet är knaprigt!

20. Mausteiset marenkihuntuiset päärynät - Kryddiga päron med marängtäcke

Klassiset, valkoviinissä ja mausteissa keitetyt päärynät saavat ylleen kauniin marenkihunnun!

En kauheasti tykkää syödä hedelmiä jälkkäriksi, mutta nämä kyllä uppoavat hienosti raskaan jouluaterian jälkeen. Voit tarjoilla päärynät paljaina ilman marenkia, pelkän kastikkeen ja jogurtin kanssa. Ne ovat herkkuja molemmin tavoin valmistettuna. Muista kuitenkin se hapan jugge, muuten päärynät ovat äklönmakeita. 

Idean marenkiin nappasin vuoden takaisesta joululehdestä nimeltä Red. 

De här klassiska päronen, som fått bada i vit vin och kryddor får ett fint täcke av maräng!

Du kan välja att servera päronen nakna, utan maräng, med endast såsen och yogurt. De smakar mums hur som helst!

Idén för marängen fick jag ifrån tidningen Red. 

19. Silakat Bar Tartinen tapaan - Strömming "Bar Tartine"

Yksi suosikki ravintoloistani täällä on Bar Tartine. Omistajat ovat alunperin tunnettuja leipomostaan
(Tartine Bakery) joka oli välittömästi hirmuinen menestys. Parin vuoden jälkeen omistajapariskunta avasi myös ravintolan, Bar Tartinen.

Bar Tartine on tunnettu siitä, että he tekevät kaiken itse: juustot, jogurtit, leivät, mausteseokset, etikat, pikkelöidyt vihannekset, kefir-juomat jne. Bar Tartinen keittiötä vetää voimapariskunta Nicolaus Balla ja Cortney Burns. Ravintolan ruoka on saanut hyvin paljon vaikutteita Itä-Euroopasta sekä Japanista, mutta Kalifornialainen ruokakulttuuri on myös vahvasti esillä.

Heiltä ilmestyi hiljattain keittokirja ja minähän hypin riemusta! Suosittelen opusta lämpimästi, todella mielenkiintoista luettavaa.

Silmäni osuivat välittömästi silakkareseptiin. Tämä johtuu ehkä siitä, että pari viikkoa sitten osallistuin “kalastuskurssiin”. Siellä opittiin mitä kaikkia herkkuja lähivesistöistä pystyy helposti itse pyydystämään. Muun muassa simpukoita löytyy ihan meidän naapurista joita voi vapaasti poimia, myös taskurapua on yllin kyllin, kunhan muistaa kalastusluvan. Toinen asia mitä opittiin, oli silakkaverkon heitto. Silakat nimittäin tulevat näihin aikoihin tähän poukamaan parittelemaan ja niitä on tsiljoona. Surullista oli kuitenkin kuulla, että 99 % silakoista lähtee rahdilla muille maille, lähinnä Japaniin. Jenkit kuulemma vierastavat kyseistä herkkua (voi jenkit, hassua kansaa välillä). Tämän takia sitä on hyvin vaikea löytää mistään kalatiskeistä. En jaksanut tätä reseptiä varten lähteä silakkaverkkoa heittelemään, joten nappasin kaupasta mukaan sardiineja, jotka toimivat tässä myös oikein hyvin.

Sardiineista tuli tosi maukkaita, varsinkin kaikkien lisukkeiden kanssa. Tein lisäksi pikkelöityä fenkolia ja kurkkua, sopi kalan kanssa mainiosti! Kastikkeessa käytin sour creamiä, mutta vastaavaa tuotetta ei valitettavasti saa Suomesta, joten paras veto on sekoittaa kermaviiliä ja ranskankermaa fifty-fifty.

Tämä resepti ottaa aikaa, joten aloitathan valmistuksen kolme päivää ennen kuin kalat pitää olla tarjolla.

Ps. Alkuperäinen resepti löytyy myös sähköisessä muodossa, löydät sen täältä 

Min favorit restaurang här är Bar Tartine. Blev super glad, när jag såg att de kommit ut med en kokbok! Rekommenderar varmt.

Jag föll direkt för strömmingsreceptet. Kan berätta för er att det blev mums mums! Kom ihåg att börja tillredningen i god tid, för det tar sin tid att laga dessa. 

18. Mainio raakakakku - Mumsig rå (raw) kaka

Minulla viha-rakkaussuhde raakakakkuja- ja herkkuja kohtaan. Olen monesti saanut eteeni oikein mainion makuisia herkkuja, kuten Café Kokossa. Kotona olen taas saanut aikaan kauheeta, kovaa, pelkästään kookosöljyltä maistuvaa mössöä. Tämän jälkeen en ole uskaltanut kotioloissa raakakakkuja valmistaa.

Rohkaistuin kuitenkin kokeilemaan kakun tekoa uudestaan, onnistuneiden raakojen joulunamien jälkeen. Googlasin miljoonia reseptejä, ja tämä kyseinen on nyt sekoitus varmaan viittä eri. Pohja on lähestulkoon sama kuin tahinikaramelleissa. Lisäsin kaakaonibsejä ja cashewt vaihtuivat hasselpähkinöihin. Tein kahta eri täytettä, appelsiininmakuisen ja “valkosuklaatäytteen”. Joukkoon heitin vielä suklaa-kookosraakakeksejä, joita nappasin kaupasta mukaana. Keksit voi toki valmistaa itse, mutta minua ainakin laiskotutti. Kookosöljyn sijaan käytin kaakaovoita ja kuulkaas mausta tuli vallan mainio! Kakku on monivaiheinen, mutta raaka-aineita ei ole tavalliseen kakkuun verrattuna sen enempää. Ja mikä parasta, tämän voi valmistaa hyvissä ajoin etukäteen, se säilyy nimittäin kaksi viikkoa pakkasessa.

Raakakakkujen valmistuksen nurja puoli on se, että tarvitaan aika tehokas masiina joka jaksaa pyörittää täytteitä silkkiseksi. Minulla on Vitamix joka hoitaa hommaan kotiin, tavanomaisella blenderillä oikean koostumuksen saaminen on vaikeaa, mutta maku on varmasti yhtä hyvä.

Den här råa (raw) chokladkakan är den bästa jag lagat hittills. Råkakor har nämligen inte varit en succé i mitt kök, men nu lyckades jag.

Jag rekommenderar att använda kakaosmör istället för kokosolja, smaken blir mycket bättre. Kakan är perfekt att tillreda i god tid, den håller nämligen i frysen i två veckor.
Det dåliga med råkakor är, att det kan vara svårt att uppnå rätt konsistens med en vanlig blender. Jag äger en Vitamix som fixar vad som helst. Men smaken är säkert god ändå, fastän konsistensen skulle vara lite si och så. 

14. Kurpitsa- persimonkeitto - Pumpa- och persimonsoppa

Iki-ihana kurpitsakeitto on maukas klassikko, joka ehdottomasti kuuluu talveen.

Kuukausi takaperin nappasin torilta mukaan muhkeita kurpitsoja ja persimoneja, joita suurkulutan tähän aikaan vuodesta. Suunnitteilla oli salaatti, mutta keittoksi ne molemmat päätyivät loppujen lopuksi. Joulukalenteriin keiton ei kuitenkan pitänyt päätyä, mutta se oli niin makoisaa, että halusin jakaa reseptin teidän kanssa.

Keiton kaveriksi tein persimonsalsan, joka sellaisenaan ei ole kovin kummoinen, mutta keiton kanssa nautittuna se on todella mukava lisä. Salsassa käytin niitä litteitä (fuyu) lajikkeita, jotka raakanakin maistuvat makeilta. Ne antavat mukavasti suuntuntumaa. Sitten on niitä suippoja, jotka raakana maistuvat pelkälle parkkihapolle, näitä en tähän suosittele, koska kypsänä ne taas ovat liian pehmeitä tähän käyttötarkoitukseen.

Keiton kanssa tarjoilin myös hunajaisia ja mausteisia itse paahdettuja pähkinöitä, jotka olivat jääneet Thanksgiving-juhlista yli. Pähkinät olivat oikein oiva lisä keitolle! Huomasin muuten, että en ole ainoa joka huomannut tämän makoisan liiton, ja muutenkin keittomme ovat aika samanhenkisiä, mikä yhteensattuma!  

Pumpasoppa hör definitivt till vintern!

In i soppan slank ett och annat, bland annat persimonfrukt som också fick bli en salsa, som serverades tillsammans med soppan. Rostade nötter, som blivit kvar från vår Thanksgiving fest, hittade också sin plats i denna värmande rätt. 

13. Lucia-pullakranssi - Saffranskrans

Mikäli et ole vielä Lucian-pullia ehtinyt paistaa, niin tässä on sinulle oivallinen resepti. Alunperin halusin nostattaa taikinaa vähäisellä hiivamäärällä hiljalleen, mutta sitten ajattelin, että ei teillä aikaa sellaiselle ole, mikäli haluatte tänään näitä leipoa. Resepti on sekoitus omaa ja Martinin ja lopputulos oli erittäin makoisa!

Normaalilla hiivamäärällä pullasta tuli kuitenkin i-h-a-n-a-a enkä edes pidä Lucian-pullista kovinkaan paljon. Herkullisuus piilee täytteessä, missä on mantelijauhoja, rusinoita, rommia ja reippaasti voita ja sokeria, vähän tähän tapaan. Taikinan nesteenä käytin piimää, joten pullassa on mieto hapan maku, mistä pidän kovasti.

Tarkoituksena oli tehdä kaunis ja siro pullarinkula, kas tälläinen kuin Jonnan tekemä . Mutta minulle tuli hetkellinen mielenhäiriö ja päätin tehdä taikinasta yhden ison. Siinä tulikin sitten tänka på, kun yritin siirtää rinkulaa työpöydältä pellille. Uuniin sen lopulta sain ja ehdin jo pelästyä, että se paisuu uunista ulos, mutta onneksi näin ei päässyt käymään. Suosittelen siis tekemään vähintään kaksi pienempää rinkulaa. Rinkuloiden sijaan voit valmistaa taikinasta normaaleja pullia.

Oikein pullaisaa ja valoisaa Lucian-päivää!

Lagade en gigantisk lussekatt, eller saffranskrans, några veckor sedan. Var rädd att den skulle hoppa ut ur ugnen!

Receptet är en blanding av min egen och Martins. Varför just dehär lussekatterna (eller lussebullen) är så goda, är fyllningen. Det är en blandning av mandelmjöl, russin, rom och mycket smör och socker, lite som så.

Ha en riktigt god och ljus Luciadag!