javascript

19 aug. 2015

23 kg vuodessa

Maanantain jämät

Suomalaiset heittävät n.23 kg syömäkelpoista ruokaa roskiin vuodessa. Tämä järkyttävä määrä on per henkilö, laskeppa huviksesi, paljonko se tekee nelihenkisessä perheessä. Marthaförbundet (ruotsinkielinen Marttaliitto) nostaa puolentoista vuoden aikana esille tärkeän teeman, eli ruokahävikin määrän ja sen minimoimisen kotitalouksissa. Kampanjan menee nimellä Svinnkampen/Hävikinkaatajat ja halusin ehdottomasti olla mukana kampanjoimassa tätä teemaa, joka itse pidän hyvin tärkeänä.

Ihmiset ostavat usein ruokaa yli tarpeen. Itse ainakin teen paljon heräteostoksia, esimerkiksi uusi eksoottinen hedelmä tarttuu helposti käteen joka sitten “unohtuu” hedelmälaatikkoon. Ostan ison jauhopussin jotakin reseptiä varten, johon loppujen lopuksi tarvitsisi ainoastaan pari ruokalusikallista. Vuoden päästä se pussi päätyy roskiin matojen vallattua sen. Näin ei onneksi käy enää usein, nyt kun olen oppinut suunnitelmallisuutta ruoanlaitossa ja muutenkin oppinut ennakoimaan tilanteita paremmin. Teen ruoan parissa duunia päivittäin, useimmiten kotoa joten ruoan määrä ylittää helposti kahden ihmisen tarpeen. Etuni on kuitenkin se, että ruoka-alan ihmisenä osaan helposti keksiä jämäruoista uusia ruokia. Jämäsååssipurkkien ja juustokannikoiden hyödyntämisen jalon taidon olen myös oppinut vuosien varrella.

Mutta tuleehan sitä ruokaa tässäkin huushållissa heitettyä pois, myönnän sen, mutta uskalla väittää, että ollaan kaukana tuosta 23 kg:sta. En todellakaan ole täydellinen, mutta olen oppinut aika hyvin minimoimaan ruokahävikin parilla helpolla keinolla. Monille se kuitenkaan ei ole niin helppoa tai useimmat eivät ehkä ajattele koko asiaa.

Ruoan kantaminen kaupasta suoraan roskiin kuormittaa niin omaa lompakkoa kuin myös luonnonvaroja ja ympäristöä. Alla löydät minun parhaimmat vinkit ruokahävikin vähentämiseen. Onko sinulla jotain vinkkejä, mitä haluaisit jakaa? Kuulen niitä mielelläni! Marthaförbundetin sivuilta löytyy myös paljon vinkkejä ja reseptejä, kannattaa kurkata!

Svinnkampen (Hävikinkaatajat) är Marthaförbundets projekt för att skapa en rörelse mot matsvinnet. Enligt MTT:s forskning år 2010–2012 slänger vi finländare årligen i medeltal cirka 23 kg ätbar mat per person. Det handlar inte enbart om en oacceptabel miljöbelastning utan också om en ekonomisk förlust på 400 miljoner euro/år (Elintarviketalous, Tilastokeskus 2010). Vi har helt enkelt inte råd att fortsätta på det här sättet. MTT:s undersökning gäller hemhushållen, det vill säga matsvinn som vi alla kan påverka och undvika. Vårt projekt har som mål att sprida kunskap och tankeväckande information om matsvinnet genom att lära ut livsmedelshantering, inspirera till mera kreativitet i köket och åstadkomma en attitydförändring och en ökad förståelse för matkultur och matproduktionen. Källa, Marthaförbundet

  • Haista. En melkein ikinä katso parasta ennen päivämäärää. Tai katson, mutten luota siihen sokeasti. Luotan omaan näkö- ja hajuaistiin. Tuoreen lihan kanssa olen kuitenkin varovainen, mutta nenän kautta kannattaa nekin kuljettaa ennen roskiin heittämistä. 

  • Suunnittele. Tee viikkoruokalistoja ja laske paljonko tarvitset mitäkin. Näin ollen ei tule ostettua mitään turhaa. Pidä yksi tai kaksi päivä viikossa, jolloin perheessä syödään ainoastaan “jämäruokaa”. Tyhjennä kaappien pastapussit, kerman jämät yms. 

  • Siivoa. Pidä keittiönkaapit, varsinkin jääkaappi siistinä, aina. Näin ollen tiedät paremmin mitä jääkaapissa on ja homma pysyy hallussa. Elintarvikkeet säilyvät myös paremmin ja pitempään, kun ympäristö on siisti ja puhdas. 

  • Pakasta. Käytä pakastinta ahkerasti. Jos tiedät lähteväsi reissuun ja pilaantuva ruokaa on jääkaapissa, niin pakasta se. Pakastimesta on sitten helppo ottaa tavaraa sulamaan. Pakkasessa säilytän myös esimerkiksi riisin ja pähkinät. Näin ollen riisiin ei kehity toukkia ja pähkinät eivät härskiinny (ne sisältävät paljon rasvaa, joka menee huoneenlämmössä helposti pilalle). Vähäisen nestemäärän takia pähkinät eivät myöskään jäädy pakkasessa. 

  • Kypsennä. Paketillinen jauhelihaa joka on menossa vanhaksi? Kypsennä se ja käytä viikon mittaan eri ruoissa. Tai pakasta jauheliha sellaisenaan. 

  • Mielikuvitus. Jämäruoista syntyy ne parhaimmat ruoat, koska silloin sitä yhdistelee ruokia ja eri mausteita ja makuja ennakkoluulottomasti. Kokeile eri komboja rohkeasti, aina ei mene täysin nappiin mutta harvemmin keittiöseikkailut ovat täysin katastrofeja. Usein on tunne, että kaapeissa ei ole mitään, mutta hämmästyt minkälaisia aterioita voit saada aikaan mielikuvituksen avulla. 

  • Muita vinkkejä. Mehustaminen. Nahistuvaan päin menossa olevat hedelmät ja kasvikset puristan mehulingolla mehuksi. Ylijäämä kuidun voi käyttää ruoanlaitossa (selleriä ja porkkanaa vaikka pastakastikkeessa, hedelmäkuitua smoothiessa jne). Tai keitä nahistuneista juureksista kasvisliemi tai valmista sosekeitto. Erilaisista siemenistä ja pähkinöistä voi valmistaa mysliä tai vaikkapa välipalapatukoita. Netti on reseptejä pullollaan. Leivo jauhonjämistä leipää. Munakkaan joukkoon voi heittää melkeinpä mitä tahansa: Jauhelihakastiketta, riisiä, vihanneksia, yrttejä, kermaa, jogurttia, juustoa jne. Jopa hedelmiä. Näin saat esimerkiksi täyttävän lounaan itsellesi. Keititkö teetä tai kahvia liikaa? Heitä ne jäähtyneenä smoothien joukkoon. Esimerkiksi minttutee sopii ihanasti vihersmoothien joukkoon tai tuorehernekeiton liemeksi. Tai liota kahvin joukossa cashewpähkinöitä ja tee ihanan kermainen kahvismoothie. Ja lopuksi, älä ole laiska! Itse sorrun liiankin usein "nyt ei jaksa"- ajatuksiin. Jos näet, että vihannekset ovat nuupahtamassa, tee niille jotain. Raasta se viimeinen pala juustoa vaikka paistettujen kananmunien päälle. Ruoka on rahaa ja hyvin monille se ei ole itsestäänselvyys, kunnioita raaka-aineita käyttämällä ja nauttimalla ne. 


Kuvissa näkyy jämäateria maanantailta. Olimmme olleet poissa koko viikonlopun, joten kaapeissa ei paljoa ollut maanantaina sinne kurkistaessa, mutta tavaraaa oli juuri riittävästi lounaalle. Hedelmien, inkiväärin, porkkanoiden ja sellerin jämistä puristin mehun (kuidun pakastin). Puolitoista viikkoa vanha mantelikastike maustoi täysjyväriisin ihanasti, sekaan ruokakuvauksista ylijääneitä pikkelöityjä retiisejä ja punasipulia. Mieheni on broilerin suurkuluttaja (bodausvillitys on iskenyt tänne), mutta oli itse taas lähdössä reissuun, joten paistoin hänen broiskunjämät pois pilaantumasta. Sekaan päätyi myös hieman pehmentynyt kesäkurpitsa ja väsynyt lehtipersilja. Ai että, oli hyvää!

#svinnkampen #hävikinkaatajat

5 kommentarer :

  1. Meillä kompostoidaan ahkerasti ja se lievittää vähän omantunnon tuskia. Silti harmittaa kun jääkaapin pohjilta löytyy jokin unohtunut ja pilaantunut ruoka. Jämiä syödään paljon ja moni suosikkiohje onkin hävikkiruoka. Se mikä ei uppoa ihmisille, uppoaa tryffelikoiriin. Mutta olisi hienoa, että saisi kaiken ruoan kulutettua mitä on aikonut.

    SvaraRadera
    Svar
    1. Loistavaa, että jonkun muunkin mielestä paras ruoka on hävikkiruoka. On varmaankin mahdotonta hyödyntää aivan kaikkea mitä jääkaapissa on. Aina jotain pientä sinne roskikseen päätyy. Ja kuten sanoit, se harmittaa suunnattomasti.

      Radera
  2. Mahtava kampanja! Hyvä vinkki on tosiaan tuo, että pitää jääkaapin siistinä, niin tietää mitä siellä on! Meillä on kauppaan aika paljon matkaa, joten monesti saa käyttää keksiliäisyyttään ja käyttää aika tehokkaasti kaikki kaapin perälläkin olevat ruoat. Myös minä olen sitä mieltä, että hävikkiruoka on paras ruoka.

    SvaraRadera
    Svar
    1. Eiks ookki! Joo siisti jääkaappi on kaiken a ja o. Muuten sinne taakse aina unohtuu jotain, näin mulla ainakin jos jääkaappi on sikinsokin.

      Tuo on varmaan ihan hyvä juttu, että kauppa on matkan päässä, niin täytyy väkisin käyttää mielikuvitusta, mikäli jokin ainesosa uupuu.

      Radera
  3. Onneksi noilla ohjeilla on ihan oikeasti mahdollista vähentää hävikkiä. Meillä se on vähentynyt todella paljon pelkästään sen takia, että olemme vakavasti alkaneet kiinnittää siihen huomiota. Aina se ei tietenkään onnistu täysin. Pahimmalta tuntuu lihan poisheittäminen - joku on kuollut turhaan.

    SvaraRadera