Blåbärspaj - Mustikkapiirakka

En blåbärspaj i all sin enkelhet, varsågoda. Ni vet när man blir sådär äckligt sötsugen på eftermiddagen och den känslan när man inte har något gott i skåpen, förutom en halv år gammal, öppnad marshmallow påse. Den känslan hade jag härom dagen och skåpen ekade tomt på allting gott. Då var det bara att rulla upp ärmarna och slänga ihop lite ditt och datt. Allting som jag lade i pajen var rester, men oj vad god den blev. Hemligheten ligger i rosmarin och citronskal (som jag lägger nuförtiden i allt som har blåbär i sig). Pajen är inte skärskillt söt, så lägg lite mer socker om du känner dig för det. 

Minulla on ollut jonkin sortin pakonomainen tarve tunkea rosmariinia ja sitruunankuorta kaikkeen, missä on mustikkaa. Kyseinen piirakka ei ole mikään poikkeus. 

Tämä yksinkertainen, aika perinteinen piirakka, syntyi jääkaapin jämistä. Tiedätte varmaan sen fiiliksen, kun makeanhimo iskee iltapäivällä ja kaapeista ei löydy muuta kuin puoli vuotta vanha, avattu vaahtokarkkipussi (vaahtokarkithan eivät vaan ole hyviä?). Ei siinä sitten muuta kun hihat heilumaan ja kaappien jämiä tonkimaan. Nyt täytyy sanoa että tuli aika hyvä jämäpiirakka. 

Piirakka ei ole kovinkaan makea, joten lisää sokerin määrää jos siltä tuntuu. Mutta muista se rosmariini ja sitruunankuori, sillä ne tekevät piirakasta hieman paremman.